On kulunut nyt pari kuukautta siitä, kun aloitin opinnot Salpauksessa kauneudenhoitoalalla. Tarkoituksenani on valmistua kosmetologiksi:)
Tämä blogi kertoo matkastani kohti unelma-ammattiani, johon vihdoin olen hakeutunut. Ajatus kosmetologin työstä syntyi jo kauan sitten, mutta vuosien varrella monenlaiset asiat ovat toistaiseksi syrjäyttäneet tosi toimiin ryhtymisen. Tässä nyt kuitenkin ollaan ja jo lyhyessä ajassa on ehtinyt tapahtumaan monenlaista. Olen mielestäni oppinut melko paljon ja motivaatio on ollut korkealla. Kun jotain haluaa oikein paljon, niin ehkä sitä intoa sitten riittää!
Alun perin kiinnostus alaa kohtaan taisi lähteä omista asiakaskokemuksistani. Olen käynyt säännöllisesti kosmetologilla erilaisissa hoidoissa noin 20-vuotiaasta lähtien (nyt 32). Kamppailin epäpuhtaan ihoni kanssa ja yritin löytää siihen ratkaisua ammattilaiselta. Ensimmäinen kokemukseni oli silmiä avaava; kasvohoito olikin paljon muutakin kuin ihonhoitoa. Hellä kosketus ja rauhoittava tunnelma veivät irti arjesta ja mietin, miten ihanalla tavalla kosmetologi voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvään oloon. Aloin varailemaan aikoja säännöllisesti ja odotin ihanaa rentouttavaa hetkeä. Etenkin stressaavan elämäntilanteen keskellä kosmetologilla käynti oli myös mielen hoitoa. Moni kosmetologi ei ehkä edes tiedä, miten syvällisesti he saattavat vaikuttaa hoidollaan toiseen ihmiseen. Itselleni hoidettavana oleminen on paitsi pintaa myös pinnan alle menemistä, sen eri merkityksessä.
Toivon että itse saisin kosmetologina olla välittämässä sellaista hyvää oloa, mitä olen parhaimmillaan itse saanut kokea.
